Valitse oma tapasi suojella

    • Syön luonnonkalaa tai MSC-merkittyä kestävien kalakantojen kalaa.
    • Kalastan vain täysimittaisia kaloja sen verran kuin syön, nostan vanhat kalaverkot vedestä ja kierrätän ne oikein.

    Luonnonkalan, kuten Itämeren särkikalojen syöminen on hyvä keino vähentää meren rehevöitymistä. WWF:n kalaoppaasta löytyy eri lajeihin liittyviä syöntisuosituksia ja -rajoituksia. Alamittaiset kalat on syytä päästää takaisin mereen kasvamaan ja lisääntymään. Kalaverkkoja ja katiskoja ei saa hylätä mereen eikä rantavesiin, sillä kalat, hylkeet ja muut eläimet jäävät niihin jumiin ja kuolevat. Vanhat katiskat saattavat vangita jopa lintuja.
    • Kierrätän veneretken jätteet enkä kaada likavesiä mereen.
    • Maalaan veneeni ympäristöystävällisillä maaleilla ja huolehdin veneeni moottorista öljyvuotojen estämiseksi.

    Pienetkin roskat ja likavesimäärät aiheuttavat haittaa ekosysteemille, etenkin jos useampi veneilijä sortuu välinpitämättömyyteen. Veneen pohjaan sudittavat antifouling-maalit ovat myrkyllisiä kaikille vesieliöille. Maaleista löytyy nykyään myös myrkyttömämpiä vaihtoehtoja. Veneen pohjan voi puhdistaa ei-toivotuista merirokoista ja muista eliöistä myös harjaamalla tai painepesurilla. Täältä voit lukea lisätietoa veneilyn ympäristövaikutuksista.
    • Harkitsen rantani ruoppauksen tarvetta ja sijaintia tarkkaan, erityisesti jos rannasta löytyy paljon arvokasta vedenalaista elämää.
    • Huolehdin, ettei pesuvesiä pääse suoraan vesistöön ja imeytän ne maahan sopivan välimatkan päässä rannasta.

    Jätevesien mukana mereen kulkeutuu rehevöittäviä ravinteita ja erilaisia haitallisia aineita. Lisätietoa jätevesien käsittelystä. Joskus myös ruoppaaminen on välttämätöntä esimerkiksi veneellä rantautumisen mahdollistamiseksi. Se voi uhata mm. rakkohaurua ja sinisimpukkaa, jotka elävät rantavesissä. Huolellinen työnsuunnittelu, ja työskentely kohdassa jossa arvokasta lajistoa on vähän tai ei ollenkaan auttaa lajien säilymistä.
    • Suosin lautasellani kestävästi tuotettua ruokaa.
    • Palautan vanhat lääkkeeni apteekkiin enkä heitä öljyjä tai maaleja viemäriin.
    • En roskaa ympäristöäni ja siivoan muidenkin roskia rannalta.

    Lähellä tuotettu ruoka ja satokausia hyödyntävä kasvipitoinen ruokavalio on hyväksi myös Itämerelle. Maatalous on yksi suurimmista kuormittajista, mutta maataloutta voidaan harjoittaa myös kestävästi ja Itämeri- ja ilmastoystävällisesti.
    Jäteveden mukana mereen päätyvät lääkejäämät ja maalit haittaavat mm. eläinten lisääntymistä. Kemikaalit voivat myös muuttua meressä uudenlaisiksi yhdisteiksi.
    Usein maahan heitetty roska tai vaikka rannalle hylätty onkisiima päätyy lopulta vesistöön, jossa eläimet voivat sotkeutua niihin tai luulla niitä ravinnokseen.
    Baltic Sea Action Group on voittoa tavoittelematon säätiö, joka on tehnyt töitä elinvoimaisen Itämeren puolesta vuodesta 2008 saakka. BSAG:n työssä Itämeren suojelu, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja monimuotoisuuden turvaaminen kietoutuvat yhteen. Elävä Itämeri -hankkeen lisäksi BSAG työskentelee mm. uudistavan maatalouden sekä kestävän meriliikenteen parissa. Lahjoitus BSAG:lle on kätevä tapa tukea Itämeri- ja ilmastotyötä.
    Vesialueen omistaja (esimerkiksi mökkiläinen) voi perustaa yksityisen suojelualueen, mikäli vesialueella elää runsaasti suojelua kaipaavaa lajistoa tai elinympäristöjä. Esimerkiksi tiheä rakkohaurukasvusto tai meriajokasniitty voi vihjata suojeltavaksi sopivasta vesialueesta. Suojelusta kiinnostunut vesialueen omistaja voi aloittaa ottamalla yhteyttä alueensa ELY-keskukseen. Lisätietoa yksityisen suojelun prosessista täältä.